Alkuun kaksi yleisintä harhaluuloa digitaalisiin kuviin liittyen

  • Mitä enemmän pikseleitä, sitä parempi kuva
    • Väärin, määrä ei korvaa laatua
  • Mitä isompi tiedosto, sitä parempi laatu
    • Väärin, kuvan koko voidaan pienentää pakkaamalla huomattavasti ilman laadun heikentymistä

Tietoa digitaalikameroista

Digitaalikamerat alkoivat yleistymään 2000-luvun alkupuolella ja älypuhelimien myötä digikamera löytyy nykyään lähes jokaiselta. Digitaalisen kuvan laatuun vaikuttaa monia asioita, kuten itse kuvakenno, optiikka, ohjelmisto sekä kuvausolosuhteet.

Digitaalinen kuva koostuu “pienistä pisteistä” eli pikseleistä. Pikseleiden määrä eli resoluutio kertoo kuvan fyysiset mitat – leveyden ja korkeuden. Kuvan erottelukyky kasvaa teoriassa pikselimäärän kasvun myötä, sillä samasta yksityiskohdasta on enemmän tietoa tallessa. Pikselelillä ei ole “vakiomittaa”, vaan sen koko riippuu aina käytetystä laitteesta.

Kun kuvan vaaka- ja pystypikselit kerrotaan keskenään, saadaan kuvan kokonaistarkkuus.

Esimerkki: Burrel Edge Pro:n kuvan leveys on 4032 pikseliä ja korkeus 3024 pikseliä, eli 4032*3024 = 12 192 768 pikseliä. Yleisesti puhutaan Megapikseleistä (Mega = 106), eli Burrel Edge Pro:n kuvan tarkkuus on 12,20 Megapikseliä.

Esimerkki 2: Painotekniikassa käytetään yleensä tarkkuutta 300ppi, eli 4 000 pikseliä leveästä kuvasta voidaan printata normaalilla laadulla 34,1 cm leveä kuva.

Tiedostomuodot ja kuvien pakkaus

Nykyään yleisesti käytetty tiedostomuoto digitaalisten kuvien tallentamiseen on JPEG, joka käyttää ns. häviöllistä pakkausta. Mitä tiukempi pakkaus on, sitä pienempi kuvatiedosto on. Pakkauksen myötä kuvan tekninen laatu luonnollisesti heikkenee ja yksityiskohdat “sumentuvat”.

Mitä parempilaatuinen kuva on alun perin teknisesti, sitä herkemmin pakkauksen jäljet siinä näkyvät.

Riistakameran kuvanlaatu on esim. laadukkaaseen digipokkariin verrattuna heikompi, joten siinä kuvan pakkaus ei näy kovinkaan helposti.

vertailu-thumb
Katso esimerkkikuva. Toinen kuva on kameran alkuperäinen (3,3 Megatavua) ja toinen optimoitu (1.3 Megatavua) – huomaatko eroa?

Kuvaa voidaan optimoida myös häviöttömästi kehittyneillä algoritmeilla ja siivota sieltä pois turhaa dataa ja pienentää näin tiedostokokoa.

Kuvatiedoston koko ilmoitetaan yleensä Megatavuina, kun vastaavasti Internet-yhteyksien nopeudet ilmoitetaan Megabitteinä. Esimerkiksi 4 Megatavun kuvan lataaminen yhdessä sekunnissa vaatii Internet-yhteydeltä 32 Megabitin nopeuden! 1 Tavu = 8 bittiä.

Riistakameroiden kuvanlaatu

Riistakameroissa käytetään tyypillisesti 5.0 Megapikselin CMOS-kennoa, joka on varustettu kiinteän polttovälin optiikalla sekä mekaanisella IR-leikkurilla. Yökuvaa valotetaan IR-ledeillä. Kuvanlaadulliset erot syntyvät lähinnä eri kennoista, optiikasta ja ohjelmistosta.

Valitettavasti ns. “Megapikselisota” on saanut valmistajat kikkailemaan pikseleiden määrällä joita lisätään kuviin keinotekoisesti interpoloimalla ja lopputuloksena saadaan esimerkiksi nykyään hyvin yleinen 12 Megapikselin kuva. Pikselimäärän kasvattamisesta keinotekoisesti ei ole pahemmin hyötyä, sillä se ei lisää kuvaan yksityiskohtia. Kuvien pakkaus on myös heikko, jonka takia tiedostot ovat isoja ja niiden lähetys vie enemmän aikaa.

Seuraava askel riistakameroiden kuvanlaadun parantamiseksi olisikin isompien kuvakennojen sekä kunnollisen optiikan käyttäminen.

Sensegram ja kuvien optimointi

Sensegram käsittelee kuvia häviöttömästi. Pienentyneen tiedostokoon ansiosta kuvat latautuvat nopeasti ja palvelun käyttäminen on sujuvaa.

Loppukevennyksenä 100 Megapikselin kokoon interpoloitu kuva aikaisemmin käytetystä Burrel Edge Pro:n kuvasta, joka on alun perin siis 5 Megapikseliä – less is more?

Lataa kuva

Huom! Kuva on kooltaan 60,8 Megatavua – lataminen kestää hetken eikä se välttämättä aukea kaikilla tietokoneilla!